Mikä tarkoittaa energiatodistus?

Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiatehokkuutta. Todistuksessa ilmoitetaan energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaan käyttöön. Energiatehokkuuden parantaminen on ennen kaikkea kiinteistön omistajan etu, sillä mitä vähemmän energiaa kiinteistö kuluttaa, sitä enemmän omistaja säästää.

Jotta energiatehokkuuden arviointi ja vertaaminen muihin vastaaviin rakennuksiin olisi mahdollista, määritellään kiinteistölle energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan energialuokkaan.

Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Vuoden 2009 alusta lähtien todistus vaaditaan myös olemassa olevilta kiinteistöiltä silloin, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan.

Miksi tarvitaan energiatehokkuusdirektiivi?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:n jäsenmaat ovat Kioton sopimuksessa sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008 -2012 mennessä. Energiankulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys.

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Direktiivi sisältää kolme eri pääaluetta: energiatodistuksen käyttöönotto, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmityskattiloiden sekä ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset. Lisätietoja mm. osoitteessa www.ymparisto.fi

Mistä sähkö tulee?

Sähkön matka alkaa voimalaitoksista. Siellä valmistettu sähkö siirretään ensin kantaverkkoon, jossa jännite (400 kV tai 220 kV) on yli tuhatkertainen pistorasioihin verrattuna. Kantaverkosta sähkö siirtyy sähköasemille, jossa jännite muutetaan 110 kV:ksi. Muunnon jälkeen sähköä siirretään alueverkossa.

Alueverkosta sähkö siirretään sähköyhtiöiden asemille, missä jännite muutetaan 20 kV:n tai 10 kV:n jännitteeksi. Tämän jälkeen puhutaan niin sanotusta keskijänniteverkosta, joka voidaan rakentaa ilmajohtona tai maakaapelilla jakelumuuntajiin saakka. Jakelumuuntajilla, jotka sijaitsevat sähkönkäyttöpaikkojen läheisyydessä, sähkön jännite muutetaan 400 tai 230 V jännitteeksi. Tämä jännite tulee kuluttajien käyttöön, kun talon sähköpääkeskus, jossa on sähköenergiamittari, on liitetty pienjänniteverkkoon liittymisjohdolla.

Sähköpääkeskuksessa olevista sulakkeista lähtee puolestaan sähköjohtoja eri puolille rakennusta esim. pistorasioihin ja valaistukseen. Sähkö kulkee siis monimutkaista reittiä läpi verkkojen, muuntopisteiden, johtojen, mittareiden ja sulakkeiden kautta ennen kuin voimme käyttää sitä hyödyksi pistorasioistamme.

Miksi pitää maksaa sähkön siirrosta?

Sähköverkkoliiketoiminta on erotettu lainsäädännöllisesti sähkökaupasta ja näin ollen ei kumpikaan toiminto saa "tukea" toista. Koska sähköverkot ovat erittäin kalliita rakentaa ja ylläpitää on valtiovallan taholta haluttu sähköverkkoliiketoiminta pitää yhä monopolina, toisin sanoen ei ole haluttu useita eri sähköverkkoja samalle alueelle. Tämä olisikin kansantaloudellisesti erittäin epäsuotuisaa.

Sähköverkkoliiketoiminta on kuitenkin erityisen tiukassa tarkkailussa. Energiamarkkinaviraston tehtävä on valvoa verkkoyhtiöiden liiketoimintaa. Tälle toiminnalle on asetettu tuottoraja, jota ei saa ylittää. Toisaalta valvotaan myös sitä, ettei verkkojen anneta rappeutua, vaan niihin investoidaan riittävästi.

Siirtomaksulla katetaan sähköverkkojen kustannukset aina tuotantopaikalta asiakkaalle saakka. Rauman Energiakin maksaa siirtomaksua alue- ja valtakunnanverkon osalta. Kuluja verkkoyhtiölle syntyy muun muassa verkkojen rakentamisesta ja saneerauksesta, kunnossapidosta, käytöstä, vikojen korjauksista jne. Nämä kulut on katettava siirtomaksulla.

Miksi mittari naksahtaa kymmeneltä? Tai miksi naksahdus on vasta 22.20, kun halvalle puolelle pitäisi kuitenkin mennä jo klo 22.00 alkaen?

Kotitalouksien sähkömittarit voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Yksinkertaisissa mittareissa on yksi laskuri ja sähkölämmityksen mittaukseen käytettävissä mittareissa on kaksi laskuria. Kahden laskurin mittaria ja lämminvesivaraajan kytkeytymistä ohjataan joko erillisellä ohjauslaitteella tai sähkömittarin päälle asennetulla ohjauslaitteella. Uusimmissa mittareissa nämä toiminnot on yhdistetty yhdeksi mittariksi.

Sähkölämmityksessä mittarin laskureita ohjataan käytössä olevan tuotteen (tariffin) aikavyöhykkeiden mukaan. Kausisähkössä talviarkipäivän alkaessa mittausrekisteriä vaihdetaan aamulla klo 7 ja talviarkipäivän päättyessä illalla klo 22. Muuna aikana käytetty energia mitataan muun ajan rekisteriin.

Vastaavasti yösähkötariffissa päiväajan alkaessa mittausrekisteriä vaihdetaan aamulla klo 7 ja päiväajan päättyessä illalla klo 22. Tätä rekisterien ohjausta toteutetaan vuoden jokaisena päivänä.

Tariffin vaihtumisesta ei yleensä synny minkäänlaista korvinkuultavaa ääntä. Rekisterien ohjauksessa käytettävä laite ottaa huomioon automaattisesti kesäajan ja talviajan muutokset. Sähkökeskuksesta kuuluva ääni liittyy yleensä lämminvesivaraajan päälle menoon. Ohjauslaite ohjaa sähkökeskuksessa lämminvesivaraajan kontaktoria aamulla ja illalla, jolloin äänen voi kuulla. Lämminvesivaraajan päälle kytkeytymisajankohta voi vaihdella illalla klo 22 ja 22.40 välillä. Aamulla poiskytkentä voi vaihdella klo 6.25 ja klo 7 välillä.

Periaatteena on, että lämminvesivaraaja kytketään päälle illalla aina halvemman energian aikana, eli rekisterin vaihdon jälkeen. Aamulla lämminvesivaraajan poiskytkentä tehdään aina ennen kalliimman energiajakson alkua. Järjestelmän toiminnan voi kätevästi todeta seuraamalla tariffinvaihtoa illalla klo 22 ja aamulla klo 7. Tällöin ei pitäisi syntyä korvinkuultavaa ääntä.

Mitä sähkötöitä saa itse suorittaa?

Varsinaisia sähköasennustöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset. Periaatteena on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia. Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallittuja töitä ovat mm. tulppasulakkeen vaihto, valaisimen lampun vaihto, jännitteettömien pistorasioiden ja kytkimien rikkoontuneiden kansien vaihto jne.

Jos on vähänkin epävarma oman osaamisen suhteen, niin silloin kannattaa kääntyä sähköalan ammattilaisten puoleen. Vastuu itse tehdyistä sähkötöistä on aina tekijällä ja sähkölaitteiston haltijalla. Ammattimaiseen sähköasennustoimintaan tarvitaan pätevyyden lisäksi urakointioikeudet.

Lisätietoa ja ohjeita tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallituista sähkötöistä saa osoitteesta www.tukes.fi / Kodin sähköturvallisuus / Osa III: Tee-se-itse-työt.

Miten kesämökin sähkölaitteita käsitellään?

Kun kylmää kesämökkiä aletaan lämmittää, lämpenee ilma nopeammin kuin sähkölaitteet. Ilmankosteutta tiivistyy laitteiden pintaan ja vesipisarat voivat heikentää laitteiden sähköeristyksiä. Huoneen on hyvä olla + 20 asteen lämpötilassa 2-3 tuntia, ennen kuin ottaa sähkölaitteet käyttöön. Kesämökkiä kylmilleen jätettäessä on syytä ottaa sähkölaitteiden pistotulpat pois pistorasioista. Jäätymisvaaran vuoksi pyykinpesu- ja astianpesukone, kahvinkeitin ja höyrysilitysrauta tyhjennetään vedestä.

Kuinka kauan sähköjohdot kestävät?

Johdoissa käytetyt materiaalit ovat lähes ikuisia, mikäli ne on oikein mitoitettu eikä niitä vaurioiteta mekaanisesti. Huolimattomasti lyöty naula tai ruuvi vaikkapa taulun kiinnityksen yhteydessä voi olla tuhoisa toimenpide sähköjohdolle. Remontoijan kannattaa hankkia ns. putkijohtoa, johon on mahdollista vetää uusia johtimia tarpeen mukaan jälkikäteen.

Miksi bonukseni menivät eri kuulle kuin mitä eräpäivä on?

Jos laskun eräpäivä on 30. päivä, bonusajot ao. kuulta on jo ajettu, eli bonus kerryttää seuraavan kuun ostoja.

Tuleeko ylimääräistä maksua, mikäli ostaa sähkönsä muualta?

Ei tule, paitsi jos myyjänvaihtoja on useampi kuin yksi vuoden aikana. Mikäli vaihtoja on enemmän kuin yksi, mittarinluennasta perittävä maksu on 33 e.

Lisätietoa sähkökaupan kilpailuttamisesta Energiateollisuuden sivuilla.

Alan rakentaa taloa, kannattaako ottaa tilapäiskeskus tai pysyvä mittauskeskus?

Kiinteä varsinainen sähköliittymä ja pysyvä mittauskeskus ovat järkevä hankinta jo rakennusvaiheessa, jos taloon on tulossa joka tapauksessa erillinen mittauskeskus talon tai autotallin ulkoseinään. Pysyvä mittauskeskus toimii tällöin aluksi työmaakeskuksena (tilapäiseen telineeseen asennettuna) ja siirretään lopulliselle paikalleen sähköurakoitsijan toimesta kun se on mahdollista. Mittauskeskus voi toimia myös erillisen tallirakennuksen ryhmäkeskuksena.

Jos taloon on tulossa tekninen tila ja sinne on suunniteltu yhdistetty mittaus- ja ryhmäkeskus, ei työmaasähkökäyttöön kannata ostaa mittauskeskusta, joka jää tarpeettomaksi rakennustyön jälkeen. Tällöin kannattaa vuokrata työmaakeskus.

Olen muuttanut, silti laskutetaan muuttopäivän yli?

Muutot tulee ilmoittaa asiakaspalveluumme pari viikkoa ennen muuttoa. Ilmoitus postiin tai maistraattiin ei kulkeudu meille. Mikäli muutto on ilmoitettu, lasku on luultavasti ehditty jo tulostaa. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska muutossa mittari luetaan ja laskutus tasataan muuttopäivään.

Mikä tuote on kannattava minulle?

Yleissähkö, jos kulutus on alle 10 000 kWh vuodessa, tätä enemmän kuluttavalla kausisähkö. Mikäli talossa on maalämpö, yleensä kannattaa ottaa kausisähkö. Asiakaspalvelumme opastaa oikean tuotteen valinnassa.

Miksi saan maksukehotuksen, vaikka olen jo maksanut laskun?

Maksukehotukset ovat lähteneet, ennen kuin suoritus on kirjautunut järjestelmäämme. Mikäli maksu on suoritettu paljon ennen maksukehotuksessa olevaa päivämäärää, kannattaa kysellä, näkyykö suoritus laskutusjärjestelmässämme.

Tein suoraveloitussopimuksen, lasku ei silti mennyt tililtäni?

Suoraveloitussopimukset päivittyvät noin viikon viiveellä. Mikäli laskun tiliote-osassa on suoraveloitustilinumero sekä summan kohdalla teksti "suoraveloitus", lasku menee tililtä automaattisesti. Jos suoraveloitus ei onnistu syystä tai toisesta, suoritusta ei voida ottaa automaattisesti uudestaan, vaan asiakkaan on se itse maksettava.

Miksi lasku on monimutkainen?

Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut laskun sisällöstä tarkat ohjeet, joiden mukaan sähköyhtiöt toimivat. Katso laskun lukuohje.

Lisätietoa myös http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=175&pgid=44

Mitä tarkoittaa Rauman Energian 24/7 logo?

Perustehtävämme on tuoda energiaa asiakkaidemme elämään. Huolehdimme siitä, että sähköä ja lämpöä on saatavilla ympäri vuorokauden, tunnista tuntiin, päivästä päivään. Mahdolliset häiriöt pyrimme korjaamaan aina niin pian kuin mahdollista. REONLINE-palvelussamme voit hoitaa useimmat energia-asiasi silloin kuin se sinulle parhaiten sopii.